Jokainen kirjoitukseni tuntuu alkavan toteamuksella siitä, kuinka viime kerrasta onkin jo aikaa. Tämä kerta ei ole mikään poikkeus sääntöön, kun edellisestä kirjoittelusta on vierähtänyt jo nelisen kuukautta! Muiden blogien lueskelu sai kuitenkin kirjoitusinnon taas heräämään, niin syvennyn nyt ajankohtaiseen aiheeseen, viime viikonlopun Animeconiin. Pahoittelen jo etukäteen postauksen selfiepainotteisuutta, tällä hetkellä en omista tapahtumasta juuri muunlaista kuvamateriaalia!
En tykkää mennä henkilökohtaisuuksiin julkisissa kirjoituksissa, mutta erinäisten syiden takia akkuni roikkuivat jossain 5% tienoilla pari Aconia edeltävää viikkoa, ja ainut asia mitä halusin conilta, oli mukava ja rentouttava viikonloppu kavereiden seurassa. En alunperinkään ollut tehnyt kyseistä conia varten suuria suunnitelmia, vaan ideana oli kierrättää lauantaina Hotarumarua kunniavieras Reikan (ja tietysti puvun itsensä) kunniaksi ja sunnuntaina Kurapikaa. En kuitenkaan ollut Hotarumaruun lainkaan tyytyväinen ja halusin fiksailla kostyymiä sieltä täältä ennen kuin suostuisin vetämään sen uudestaan niskaan: tämä väsymykseen ja conia edeltävän viikon sateiseen säähän yhdistettynä koitui pukusuunnitelman kohtaloksi, ja miekkapoju jäi kotiin henkariin roikkumaan. Aloitin nimittäin tekemään uusiksi miekan ja puvun spraymaalausta vaativia osia, ja sen lisäksi että sää oli hommaan tosi kehno, tuntui että mitä enemmin koitin osia korjata, sitä rumempia niistä tuli. Myönsin siis tappioni ja pistin pillit pussiin. Hotarumaru saakoon kunniansa joku toinen coni.
 |
| Lauantaina näissä merkeissä, en olekkaan kirjoittanut tästä puvusta |
Tuuni oli päivää paria aiemmin sopivasti kysellyt, olisinko conin lauantai-iltana vaihtanut työkude-Yasusadaan hänen Kiyomitsuaan mätsäämään, ja viestitin takaisin, että voin samantien pistää puvun vaikka koko päiväksi. Hakamassa ja yukatassa ei ainakaan tule epämukava fiilis! Lauantai sujui siis rennon paricossailun merkeissä muita miekkoja bongaillen.
Sunnuntain suunnitelmissa oli tosiaankin Kurapika! Puku on todennäköisesti suosikkini väsäämistäni, ja varmaan ainoa, jonka päälle pukiessani en jää miettimään mitä olisin halunnut siinä tehdä toisin. Siksi olinkin innoissani mahdollisuudesta ryhmäcossata HxH:n päähenkilökvartettia Anskin ja Hannan kanssa. Kvartetistamme puuttui kuitenkin Leorio, mutta pienen Twitter-huutelun tuloksena Eva lupautui pitämään Leorio-cossiaan myös sunnuntaina! (Kiitos vielä ihan älyttömästi, kruunasit loistavan photaripäivän läsnäolollasi!) Vietimme tällä kokoonpanolla pari keskipäivän tuntia Eevin photoshootattavana Paviljongin takana armottomassa auringonpaisteessa, ja juuri näistä parista tunnista kehkeytyivät itselleni koko viikonlopun parhaat! Kuvaussessiosta ei hauskoja tilanteita puuttunut, ja sen lisäksi itse kuvistakin tuli mainioita enkä millään malttaisi niitä odotella!
 |
| Perhe viettämässä laatuaikaa |
 |
| Perhe viettämässä laadukkaampaa aikaa |
Jyväskylän Paviljongista conipaikkana minulla on vain hyvää sanottavaa, ja hartaasti toivon conin palaavan sinne myös ensi vuonna! Ainoa paikka, missä rakennuksessa oli varsinaista tungosta taisi olla taidekuja (missä kyllä tungeksitaan joka conissa ja ilmiö kaipaisi kipeästi jonkinlaista ratkaisua). Aluksi Paviljongin ympäristö vaikutti karmealta betoniviidakolta jopa sellaisessa kasvaneelle, mutta alkutarkastelun jälkeen tarjosi monipuolisesti kaikenlaista taustaa. Jyväskylän keskusta palveluineen oli myös helposti saavutettavissa, mitä nyt ylikulkusillan ramppaaminen kevyesti conista kärsineitä jalkoja rasitti. Yleisarvosana tälle conitusympäristölle on ehdottomasti kiitettävä!
 |
| Pakollinen 'kattokaa sain nimmarin' -kuva, mut kuin söpö valtaisa A? |
Ohjelmankäyntipuoli conissa jäi vähän heppoiseksi osaksi conin pääepidemiaksi käyneen ohjelmien myöhästelyn sekä kiinnostavien ohjelmien päällekkäisyyden takia. Toinen iso tekijä on rehellisesti se, että minua on hankala motivoida liikuttamaan ahteriani edes niille itseä kiinnostaville luennoille... Enpä siis häpeäkseni koko conin aikana käynyt kuin tsekkaamassa kisat ja Reikan Q & A:n, ja FMA-luennon missasin nimmaritilaisuuden myöhästymisen takia. ( :'^( ) Reika oli kyllä tosi herttainen ja symppis, ja toivon että olisin osannut ja pystynyt vaihtamaan hänen kanssaan pari sanaa! Olen seuraillut häntä pari vuotta ja cossaajan hurja puvuntekotahti laadusta tinkimättä on ehdottomasti ihailuni arvoista.
Näin kirjoituksen loppumetreillä muistutus itselle: varaa nyt hyvä ihminen blogikirjoituksiin muutakin kuvamateriaalia kun niitä coniselfieitä. Ei ole erityisen mukavaa vaan kirjoittaa ylipitkää glorified kuvatekstiä kuviin, jotka olen jo crosspostannut pariinkin sosiaaliseen mediaan! Tulevaisuudentavoitteeni olkoonkin kameran useammin esiin ottaminen muualla kun oman naaman edessä.
