keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Pölyjen pyyhintää blogista: Animecon 2016

Jokainen kirjoitukseni tuntuu alkavan toteamuksella siitä, kuinka viime kerrasta onkin jo aikaa. Tämä kerta ei ole mikään poikkeus sääntöön, kun edellisestä kirjoittelusta on vierähtänyt jo nelisen kuukautta! Muiden blogien lueskelu sai kuitenkin kirjoitusinnon taas heräämään, niin syvennyn nyt ajankohtaiseen aiheeseen, viime viikonlopun Animeconiin. Pahoittelen jo etukäteen postauksen selfiepainotteisuutta, tällä hetkellä en omista tapahtumasta juuri muunlaista kuvamateriaalia!

En tykkää mennä henkilökohtaisuuksiin julkisissa kirjoituksissa, mutta erinäisten syiden takia akkuni roikkuivat jossain 5% tienoilla pari Aconia edeltävää viikkoa, ja ainut asia mitä halusin conilta, oli mukava ja rentouttava viikonloppu kavereiden seurassa. En alunperinkään ollut tehnyt kyseistä conia varten suuria suunnitelmia, vaan ideana oli kierrättää lauantaina Hotarumarua kunniavieras Reikan (ja tietysti puvun itsensä) kunniaksi ja sunnuntaina Kurapikaa. En kuitenkaan ollut Hotarumaruun lainkaan tyytyväinen ja halusin fiksailla kostyymiä sieltä täältä ennen kuin suostuisin vetämään sen uudestaan niskaan: tämä väsymykseen ja conia edeltävän viikon sateiseen säähän yhdistettynä koitui pukusuunnitelman kohtaloksi, ja miekkapoju jäi kotiin henkariin roikkumaan. Aloitin nimittäin tekemään uusiksi miekan ja puvun spraymaalausta vaativia osia, ja sen lisäksi että sää oli hommaan tosi kehno, tuntui että mitä enemmin koitin osia korjata, sitä rumempia niistä tuli. Myönsin siis tappioni ja pistin pillit pussiin. Hotarumaru saakoon kunniansa joku toinen coni.

Lauantaina näissä merkeissä, en
olekkaan kirjoittanut tästä puvusta
Tuuni oli päivää paria aiemmin sopivasti kysellyt, olisinko conin lauantai-iltana vaihtanut työkude-Yasusadaan hänen Kiyomitsuaan mätsäämään, ja viestitin takaisin, että voin samantien pistää puvun vaikka koko päiväksi. Hakamassa ja yukatassa ei ainakaan tule epämukava fiilis! Lauantai sujui siis rennon paricossailun merkeissä muita miekkoja bongaillen.

Sunnuntain suunnitelmissa oli tosiaankin Kurapika! Puku on todennäköisesti suosikkini väsäämistäni, ja varmaan ainoa, jonka päälle pukiessani en jää miettimään mitä olisin halunnut siinä tehdä toisin. Siksi olinkin innoissani mahdollisuudesta ryhmäcossata HxH:n päähenkilökvartettia Anskin ja Hannan kanssa. Kvartetistamme puuttui kuitenkin Leorio, mutta pienen Twitter-huutelun tuloksena Eva lupautui pitämään Leorio-cossiaan myös sunnuntaina! (Kiitos vielä ihan älyttömästi, kruunasit loistavan photaripäivän läsnäolollasi!) Vietimme tällä kokoonpanolla pari keskipäivän tuntia Eevin photoshootattavana Paviljongin takana armottomassa auringonpaisteessa, ja juuri näistä parista tunnista kehkeytyivät itselleni koko viikonlopun parhaat! Kuvaussessiosta ei hauskoja tilanteita puuttunut, ja sen lisäksi itse kuvistakin tuli mainioita enkä millään malttaisi niitä odotella!

Perhe viettämässä laatuaikaa
Perhe viettämässä laadukkaampaa aikaa


Jyväskylän Paviljongista conipaikkana minulla on vain hyvää sanottavaa, ja hartaasti toivon conin palaavan sinne myös ensi vuonna! Ainoa paikka, missä rakennuksessa oli varsinaista tungosta taisi olla taidekuja (missä kyllä tungeksitaan joka conissa ja ilmiö kaipaisi kipeästi jonkinlaista ratkaisua). Aluksi Paviljongin ympäristö vaikutti karmealta betoniviidakolta jopa sellaisessa kasvaneelle, mutta alkutarkastelun jälkeen tarjosi monipuolisesti kaikenlaista taustaa. Jyväskylän keskusta palveluineen oli myös helposti saavutettavissa, mitä nyt ylikulkusillan ramppaaminen kevyesti conista kärsineitä jalkoja rasitti. Yleisarvosana tälle conitusympäristölle on ehdottomasti kiitettävä!

Pakollinen 'kattokaa sain
 nimmarin' -kuva, mut kuin
söpö valtaisa A?
Ohjelmankäyntipuoli conissa jäi vähän heppoiseksi osaksi conin pääepidemiaksi käyneen ohjelmien myöhästelyn sekä kiinnostavien ohjelmien päällekkäisyyden takia. Toinen iso tekijä on rehellisesti se, että minua on hankala motivoida liikuttamaan ahteriani edes niille itseä kiinnostaville luennoille... Enpä siis häpeäkseni koko conin aikana käynyt kuin tsekkaamassa kisat ja Reikan Q & A:n, ja FMA-luennon missasin nimmaritilaisuuden myöhästymisen takia. ( :'^(  ) Reika oli kyllä tosi herttainen ja symppis, ja toivon että olisin osannut ja pystynyt vaihtamaan hänen kanssaan pari sanaa! Olen seuraillut häntä pari vuotta ja cossaajan hurja puvuntekotahti laadusta tinkimättä on ehdottomasti ihailuni arvoista.

Näin kirjoituksen loppumetreillä muistutus itselle: varaa nyt hyvä ihminen blogikirjoituksiin muutakin kuvamateriaalia kun niitä coniselfieitä. Ei ole erityisen mukavaa vaan kirjoittaa ylipitkää glorified kuvatekstiä kuviin, jotka olen jo crosspostannut pariinkin sosiaaliseen mediaan! Tulevaisuudentavoitteeni olkoonkin kameran useammin esiin ottaminen muualla kun oman naaman edessä.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Frostiposti 2k16

Desucon Frostbitesta on pian vierähtänyt jo ruhtinaallinen kuukausi, joten pudistelinpa tomut tästä kirjoitusluonnoksesta ja kirjoitin sen pikaisesti puhtaaksi. Johan oli aikakin!

Oikea conikokemus alkaa tietysti jo ennen itse conialueelle astumista perjantai-iltana. Lahden asukkina perinteisesti majoitin taas conin aikana ruhtinaallisesti porukkaa ja lupailin ihmisille mukavan lyhyttä matkaa conipaikalle jalkaisin: lyhin reitti kämpältäni Sibeliustalolle oli vaivainen
Ainoa kuvamateriaali perjantailta on tämä rupinen
 selfie, joka todistaa että pistin Kurapikan päälle.
vajaat kaksi kilometriä - metsän halki. Lumisella (ja vuorokaudenajasta riippuen myös pimeällä) metsäpolulla kapsäkkien roudaaminen oli varmasti aikamoinen kokemus, ja jos asunnollani majoittuneet tätä tekstiä lukevat, olen vieläkin pahoillani kärsimyksestä! En toivoisi moista matkaa conipäivän jälkeen kellekkään.

Moni sanoo perjantaita turhaksi conipäiväksi, mutta pidän tavallaan sen tarjoamasta pehmeästä laskeutumismahdollisuudesta conihälyyn. Perjantaina ei tarvitse stressailla tekemisestä, ja illan tunnit kuluvatkin yleensä mukavasti kavereiden kanssa kuulumisia vaihdellessa, ja Frostin perjantai ei ollut poikkeus sääntöön. Pidin perjantai-illan cossina uusiksi Kurapikaa, jonka totesin hyväksi päätökseksi: puku/hahmo tarjosi muutaman oikein mukavan conversation startterin ja pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin.

Sain lauantain puvun ihan oikeasti valmiiksi jo ajoissa ja olin Yasusadaan yllättävän tyytyväinen, vaikka joitain korjauksia onkin tehtävä ennen kun pidän pukua ensi kerralla. Esimerkiksi panssarin edessä roikkuva valkoinen tupsu vain otti ja katosi kävelymatkalla. Harmitti, koska se oli niin söpö. ( :( ) Olimme Riikan kanssa sopineet, että hän photoshoottaisi kostyymiäni lauantaiaamuna Sibeliustalon takana Vesijärven jäällä ennen kuin posottaisin sisälle kasailemaan sen päivän taidekujapöytääni Inarin kanssa, mutta kun sitten sain harpottua metsän läpi Siben taakse ja miittasin Riikan kanssa joskus kympin aikoihin, totesimme yksimielisesti että pari tosi nopeaa otosta saa riittää. Pakkanen oli nimittäin sen verran pureva, että kunnon shootin siirsimme suosiolle paremmalle ajankohdalle hamaan tulevaisuuteen. Saamamme kuvat olivat kuitenkin ihanasti kirpeän pakkasaamun värittämiä. Kiitos kuvista ja editoinnista Riikalle! 

     

Siirryin siis pystyttämään taidekujapöytää, ja valtaosa päivästä menikin kykkiessä sen takana. Myin omasta mielestäni ihan mukavasti ja tuntui että kauppa kävi lähes koko ajan. Kuten yleensä, kävi pöydässä monia ihmisiä, joiden kanssa syntyi mukavaa pientä keskustelua, joka on ehdottomasti lempiasioitani taidekujailussa. En kuitenkaan malttanut istua myyntitöissä koko päivää, ja lauantain parasta olikin tapaaminen miekkaveljien kanssa! Meillä ei ollut mitään varsinaista Tourabu-cossiryhmää, mutta osa porukasta oli tutustunut ennalta ja tuskaillut pukujen kanssa yhdessä. Metsästimme jengiimme myös lisää Metsähallissa vaeltaneita miekkapoikia, ja tunnelma oli mitä mainioin. Koko porukasta tehtiin myös photoshootti Siben takana hyisessä pakkasilmassa. Kiitos kuvista ja vaivannäöstä Niklas K. Photographylle!

Ichigo Hitofuri: Vivienne, Tsurumaru: YO, Iwatooshi: Nobu,
Shishiou: Soro ja Yamatonokami Yasusada: yours truly

En saanut napattua Kasenin tai Nakigitsunen yhteystietoja, mutta ilmoitelkaa jos tiedätte!


Kuva: Datenshiro
En kerinnyt päivitellä tänne sunnuntain suunnitelmanmuutoksistani, mutta jätin Aigiksen vielä roikkumaan kaappiin ja pistinkin sunnuntaina Nicon uusiksi. En yksinkertaisesti jaksanut stressata itseäni Aigiksen kanssa ja jätänkin koko höskän korjaamisen sitten Cosvisioniin. Nicon valinta sunnuntaicossiksi oli helppo: kämpällä ei minulla tällä hetkellä ollut muita pukuja ja tahdoin pitää Nicoa joka tapauksessa uusiksi. Lisäksi Paula ja Kaisla olivat sunnuntaina saman sarjan Eli ja Nozomi, joten näin siis tähtikuvioabit valloittivat Siben. 

Sunnuntai oli conipäivänä mukavan rento ja jätti päällimmäiseksi tunteeksi tyytyväisyyden. Perjantain lailla valtaosa päivästä meni vain uusien ja vanhojen tuttujen kanssa jutustellessa sekä taidekujaa raidatessa... Frostiposti jääköön näihin kuviin ja tunnelmiin! Koetan pukata piakkoin ulos myös pikkuisen kirjoituksen parin viikon takaisesta Yukiconista!

Kuva: Punapanda